maanantai 16. huhtikuuta 2012

kotona ollaan...

Ja eikun vain nikelle ruokaa raskaan työpäivän jälkeen, niin kyllästyttävää taas.. Saisi opetella itse laittamaan ruokansa.

Aamuryypyllä..

http://www.youtube.com/watch?v=KQMy3SgNmgQ&feature=related


Ystäväni Katariina soitti ja pyysi kahville, no tietenkin se johtaa aina johonkin muuhun kuin kahviin, muunmuassa virosta ostettun lonkeron juontiin. Aviomieheni Niklas (Nikke) lähti aamulla töihin ja TIETENKIN jäin yksin kotiin, joten miksi en olisi lähtenyt Katariinan luokse?

Hohohoooo.... jatkuu illalla taasen.... jos saisin jotain järkevää vaikka kirjoitettua silloin :)

Jopas jotakin...

..nyt se sitten tapahtuu, aloitan sen.. tämän blogin tekstit kertovat suoraan siittä millaista on elää rakastettuna, vihattuna ja unohdetuttuna.
  • Vanhemmat unohtaneet.
  • Aviomies rakastaa.
  • Vanhat ystävät vihaavat.
  Näin on minun avioliittoni alkanut. Ei kuullosta kovin ruusuiselta, mutta jollain tapaa sisimmässäni olen  onnellisin nainen mailmassa.

Tästä se lähtee sitten rullamaan, jos lähtee. Jatkan mielelläni illalla enemmän..

Melisha kiittää teitä <3